Juhlat Kalevala-tyyliin

Blogi / Juhlat Kalevala-tyyliin

Juhlat Kalevala-tyyliin

Vangitse entisaikojen taika,
järjestä unohtumattomat teemajuhlat.

Kun haluat juhlia Kalevala-tyyliin, lue nämä viisi vinkkiä: juhlatila, musiikki, ruoka, ohjelma ja puvustus. Tapahtuma- ja juhlatila Nuuksion Wäinölä toimii Kalevala-teemaisten ohjelmien tunnelmallisena tapahtumapaikkana.

1) Juhlatila

”Orret on omenapuista,
patsas puista patviloista,
luaslauat lumpehista,
laki lahnan suomuksista.
Uuni vaskesta valettu,
pankko paasista hyvistä,
kiukoa meren kivistä,
karsina Kalevan puista.”

(Kalevala, 1849)

Järjestäessäsi teemajuhlat, on juhlatila suuressa roolissa tunnelmaan pääsemiseksi.Perinteinen hirsirakentaminen, puiset kalusteet ja takorauta kuuluivat olennaisena osana esi-isiemme rakentamiseen – tarvittiinhan meillä tukevia rakennuksia pohjolan ankarissa sääolosuhteissa.

Perinteinen juhlatunnelma viriääkin parhaiten hämyisessä hirsirakennuksessa, vieraiden kokoontuessa jykevien puupöytien pitkille penkeille, puusta ja savesta valmistettujen astioiden ääreen. Jos paikalle saadaan vielä elävää tulta, on se piste iin päälle. Kun raskaat puiset ovet avautuvat, voi vain jännityksellä odottaa, saapuuko pohjolan pitoihin kutsumattomia vieraita. 

2) Musiikki

”Siinä lauloi Väinämöinen,
pitkin iltoa iloitsi.
Naiset kaikki naurusuulla,
miehet mielellä hyvällä
kuuntelivat, kummeksivat
Väinämöisen väännätystä,
kun oli kumma kuulijanki,
ime ilmankin olijan.”

(Kalevala, 1849)

Kun Kalevalassa juhlitaan, raikuu pidoissa riemukas kansanmusiikki. Mikä voisi olla perinteikkäämpää kuin kaihoisa kanteleensoitto Väinämöisen tapaan tai laulun säestäminen rytmikkäästi lusikoilla tai kulkusilla. Suomalaisen perinnemusiikin äärelle kuljettavat hienosti myös viulu, huuliharppu ja haitari, vaikkei niiden juuret aivan rautakaudelle asti ulotukaan.

3) Ruoka

”Siitä Pohjolan emäntä
laittoi keitot kiehumahan,
kattilat kamuamahan,
riehtilät remuamahan.
Leipoi siitä leivät suuret,
suuret talkkunat taputti
hyvän rahvahan varaksi,
joukon suuren syötäviksi
Pohjan pitkissä pioissa,
Sariolan juomingissa.”

(Kalevala, 1849)

Kun tavoitteena on ikimuistoiset teemajuhlat, on ruokailu yksi kohokohdista. Rautakaudella ruoka tuli pöytään maanviljelyksen, kalastuksen ja metsästyksen turvin, joten pitoeväisiin sopivat mainiosti esimerkiksi seuraavat perisuomalaiset raaka-aineet: juurekset (mm. nauriit), suolattu kala, suomalainen riista ja metsäsienet. Ruokia rautakaudella valmistettiin myös viljellystä ohrasta, kaurasta, spelttivehnästä ja rukiista. Myös tumma leipä on ollut osa jo esi-isiemme pitopöytää. 

4) Ohjelma

”Päivät soisin soitettavan,
illat tehtävän iloa
näillä mailla, mantereilla,
Suomen suurilla tiloilla,
nuorisossa nousevassa,
kansassa kasuavassa.”

(Kalevala, 1849)

Juhlailoa voi erinomaisesti nostattaa rautakauden henkeen suunnitelluilla ohjelmanumeroilla. Kalevalalaisiin juhliin kuuluvat erottamattomasti runonlaulanta ja tarinointi. Teemajuhlia elävöittävät myös monet perinteikkäät rituaalit, esim. hääpari siunataan leivällä tai lapsilykkyä avitetaan nostamalla lapsivieras morsiamen syliin. 

5) Puvustus

”Vähän paitoa näkyvi,
pikkaraisen pilkottavi:
on kuin Kuuttaren kutoma,
tinarinnan riukuttama.
”Onpa meiän patvaskalla
vyöllä ussakka utuinen,
päivän tyttären kutoma,
kirjokynnen kirjoittama
ajalla tulettomalla,
tulen tietämättömällä.”

(Kalevala, 1849)

Juhlien viimeinen silaus on sonnustautuminen ajan hengen mukaisesti. Muinaissuomalaiset pukeutuivat luonnonmateriaaleihin, joista loihditut asut olivat paitsi käytännöllisiä myös kestäviä. Villa ja pellava olivat tärkeitä materiaaleja jo rautakaudella, toisaalta kankaita valmistettiin myös nokkosesta ja hampusta. Villavaatteissa ja -asusteissa tyypillisiä värejä olivat niiden luontaiset sävyt, mutta materiaaleja osattiin myös kasvien avulla värjätä. Asuja koristeltiin erilaisin pirtanauhoin, samoin kenkien päälle kieputettiin tyypillisesti paulat.

Haluatko järjestää Kalevala-juhlat, mutta säästää aikaasi valmisteluissa?

Järjestäkää juhlat meillä. Olemme luoneet Nuuksioon Kalevala-teemaisten ohjelmapakettien joukon, jotka johdattavat autenttiseen ja perinteiseen juhlatunnelmaan. 

Meillä voit järjestää Kalevala-pidot tai -häät muinaiseen tapaan, joissa kaikki yllä mainitut tekijät on tarkoin suunniteltu ja huomioitu. Kattava verkostomme pienyrittäjiä ja kädentaitajia tarjoaa juhlavieraille unohtumattoman elämyksen, jossa ruoka, ohjelma, musiikki, yksityiskohdat ja puvustus henkivät aitoa Kalevalaa. 

Juhlatilana pidoissa toimii rautakauden henkeen rakennettu ja Väinämöisen kotikylän mukaan nimetty Nuuksion Wäinölä. Käsin veistetyt hirret, sepän takomat saranat ja muurattu tulisija luovat tilaan sen omaleimaisen tunnelman. Rautakausi näkyy Wäinölässä myös monissa pienissä yksityiskohdissa, mm. savesta ja puusta valmistetuissa astioissa ja penkkien pehmusteina toimivissa taljoissa. 

Kalevala Suomen ja maailman kartalle

Nuuksion Taika on mukana Kalevala kartalle hankkeessa, jonka tavoitteena on tehdä Kalevalasta Suomen kansainvälisen matkailun vetovoimatekijä ja  kehittää Kalevala teemaisia matka- ja elämyspalveluja.

Nuuksion Taika on myös osa Kalevala Experience -yhteistyötä Länsi-Uudellamaalla, joka tarjoaa kiehtovan elämysmatkan Kalevalan maailmaan. Matka alkaa Nuuksion Wäinölästä, jossa mennyt aika ja Kalevalan tarinat heräävät henkiin – laulun ja kanteleen säestämänä. Matka jatkuu Elias Lönnrotin lapsuudenkotiin, Sammatissa sijaitsevaan Paikkarintorppaan tai Arboretum Magnoliaan Lohjalle, tutustumaan Lönnrotin kasvitieteellisiin tutkimuksiin. 

Haluatko kokea unohtumattomia hetkiä Kalevalan tapaan?

Tutustu Kalevala-ohjelmiin verkkokaupassamme ja ota meihin yhteyttä –
autamme suunnittelemaan ikimuistoiset juhlat tai elämysmatkan!

Meikkaus ja kampaus VALOAhair

Juhlat Kalevala-tyyliin

Vangitse entisaikojen taika,järjestä unohtumattomat teemajuhlat. Kun haluat juhlia Kalevala-tyyliin, lue nämä viisi vinkkiä: juhlatila, musiikki, ruoka, ohjelma ja puvustus.

Lue lisää »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *