Unohtumattomat Kalevalahäät
Häät, rakkauden ja avioliiton juhla on aina arvokas tilaisuus siitä huolimatta missä ja miten ne järjestetään. Kukin pari juhlii haluamallaan tavalla resurssiensa mukaisesti. Paljon puhutaan hääparin näköisistä, personoiduista hääjuhlista, jotka vieraiden näkökulmasta kuitenkin tapaavat noudattaa totuttua kaavaa: vihkimistä seuraa ruokailu, ruokailua ehkäpä puheet ja jotain pientä ohjelmaa, sitten tarjoillaan kakkua ja lopuksi alkaa niin sanottu bileosuus.
Persoonallisuus näkyykin usein hääjuhlan maustajissa, siinä miten eri osa-alueet toteutetaan ja mitä ne sisältävät. Sitä kovasti kaivattua “jotain uutta” on yllättävän haastavaa toteuttaa nykyaikana, vaikka elämme runsaudensarvessa. Kun hääpari haluaa hääjuhlastaan sen hetken valtavirrasta poikkeavan, lopputulos on sekä hääparin että heidän vieraidensa kannalta ikimuistoinen ja todellakin “jotain uutta” vaikka olisikin samalla “jotain vanhaa.”
Kalevalahäät – Pohjolasta ihmemaahan
Entäpä jos hääjuhlat järjestettäisiinkin alusta loppuun huolellisesti toteutetun teeman ympärille, joka tarjoaa samalla kaavalla juhlaväelle jotain oikeasti erilaista, mutta samalla perinteikästä, yksilöllistä, mutta myös yhteisöllistä – hääjuhlan, joka sisältää runsaasti elämyksellisiä ja unohtumattomia hetkiä kaikille aisteille?
Nuuksion Taika on Pohjolan kansanperinteeseen ja Kalevalaan sekä fantasiahäihin erikoistunut juhlapalvelu, joka on luonut ainutlaatuiseen, metsän keskellä sijaitsevaan juhlapaikkaansa Wäinölään valmiita teemahääpaketteja. Kalevalahäät -teemaan on tehty valmis ohjeellinen ohjelmarunko, jota muokataan kunkin hääparin toiveita vastaavaksi kokonaisuudeksi. Päivän sisältöä myös harjoitellaan tarpeen mukaan ennalta. Siten hääjuhlaan valmistaudutaan yhdessä, jotta itse juhlapäivänä kaikki sujuu rennosti. Kalevalahäät sisältää erilaisia perinne- ja/tai fantasiaelementtejä, joiden toteutuksesta vastaa aiheeseen paneutuneet esiintyjät. Nuuksion Taika -teemahäiden erityispiirteenä on se, että hääjuhla on nykyajan häihin verrattuna paljon yhteisöllisempi tilaisuus. Teeman-ammattilaiset käärivät omalla luontevalla osaamisellaan hääparin ja heidän vieraansa ainutlaatuisen juhlailmapiiriin, jossa kaikki ovat yhdessä ja läsnä hetkissä.
Kalevalahäissä hääpari saatetaan liittoon teeman mukaisin menoin, mutta kyseessä ei ole juridisesti pätevä vihkiminen, vaan juhlaohjelmaan kuuluva perinneseremonia. Juhlapaikan catering hoitaa juhlien tarjoilut suosien lähiruokaa, luomua, kasviksia, sieniä, kalaa ja riistaa. Tarjottavat mukailevat teemajuhlaa, mutta menun sisältö luodaan yhdessä hääparin kanssa ruokamieltymyksiä ja ruoka-ainerajoituksia noudattaen. Juhlapaikalla ei ole anniskeluoikeuksia, joten juhlaan saa tuoda omat juomat.
Kalevala-häät vievät meidät omille juurillemme ja viikinkihäissä juhlaväki saa kokea häämenoja, joiden uskotaan kuuluneen heidän aikakauteensa. Hääjuhlaan kuuluu niin perinteisiä rituaaleja kuin runsas määrä muusikoiden musisointia lumoavan miljöön ympäröimänä.
Juhlamenojen sanaselityksiä löytyy julkaisun lopusta, pienestä perinnehääsanakirjasta.
Kalevalahäät
Kalevalahäissä vieraat toivotetaan tervetulleiksi juhlatila Wäinölän nuotiopaikalla, jossa he saavat nauttia yrttijuomaa ja pikkusuolaisia. Hääpari saapuu paikalle ja asettuu hääryijylle perinteisen morsiustaivaan alle. Tätä ennen sulhanen on seppelöinyt morsiamen. Pari vihitään morsiustaivaan alla häämenuetin soidessa. Seremoniaan kuuluu lisäksi muun muassa lemmenlupaukset, sormuspuu ja sormussanat, vedellä siunaaminen ja vastominen, yhyttäminen sekä hiusten yhteen sitominen.
Wäinölän sisällä vieraat istuvat valmiiksi katettuihin pöytiin. Tervehdyksien, häämaljojen ja leivällä siunaamisen jälkeen käydään hääaterialle, jonka kokonaisuus suunnitellaan yhdessä hääparin kanssa.
Kansalliseepoksemme Kalevalan 20. runo kertoo, miten Pohjolan häihin valmistauduttiin ruoan osalta. Tuohon aikaan hääruokailu saattoi kestää nykyisen työpäivän verran, eli 8 tuntia. Kalevalassa ruokatarjoilua varten kasvatettiin härkä. Pohjolan häissä tarjottiin myös siivutettua sianlihaa, siikaa, lohta, piiraita, vehnäsiä ja voita. Kalevalan aikaan lohen lisäksi järvikalat olivat suosittuja myös juhlissa. Kalevalassa mainitaan erityisesti tietenkin hauki, jonka leukaluusta Väinämöinen teki kanteleensa. Koska nauriit, kaali ja marjat olivat suosittuja ruokia tuohon aikaan, niitä tarjoiltiin myös häissä. Voisi uskoa, että marjoista erityisesti puolukkaa on ollut tarjolla häissä, sillä niiden on uskottu edesauttavan raskaaksi tulemista. Olutkin on kuulunut oleellisena osana häihimme jo vuosisatoja. Sen loppumista kesken hääjuhlien on pidetty huonona enteenä liitolle, mitä ei uskoisi Kalevalan “reseptiä” lukiessa. Kalevalan mukaan Osmotar, oluen seppä ja kaljojen tekijä, valmisti Pohjolan häihin oluet vain kuudesta ohran jyvästä ja seitsemästä humalan päästä.
Nuuksion Taika -kalevalahäihin kuuluu paljon musiikkia ja tanssia. Juhlan aikana vieraat saavat kokea autenttista kalevalaista äänimaisemaa, joka syntyy viulun, haitarin ja kanteleen lisäksi harvemmin kuulluilla perinnesoittimilla, kuten munniharppu (märistysrauta), lakutin, pärrä (suhistuspuu), kannusrumpu (kehärumpu), lintupillit ja tuulipilli. Vanhat perinteet heräävät eloon myös teemaan kuuluvilla juhlariiteillä, kuten lapsilykyllä, puukon tupetuksella, yhyttämisellä ja morsiamen uloskannolla, johon juhlat päättyvät. Morsiamen matka miehelään taittuu yhdessä sulhasen kanssa talvisin reellä ja kesäisin hevoskärryillä.
Nuuksion Taika – pieni hääperinnesanakirja
Aamulahja – huomenlahja
Hiusten yhteen sitominen – Hääparin hiukset palmikoidaan rituaalisesti yhteen hetkeksi, mikäli mahdollista.
Häämenuetti – Vanha suomalainen häämarssi.
Käsien sitominen – Hääparin kädet sidotaan hellästi yhteen ja vapautetaan jälleen merkiksi siitä, että he ovat solmineet liiton vapaasta tahdosta.
Käsipaasto – ks. käsien sitominen
Lapsilykky – Vanha hedelmällisyysriitti. Lapsen syliin ottaminen sen mukaan kumpaa sukupuolta ensimmäisen lapsen toivotaan olevan.
Lapsen ripotus – Siunatun veden pirskottelu morsiamen päälle.
Leivällä siunaaminen – Puhemies liikuttaa leipää hääparin yllä ja ympärillä lausuen samalla siunaussanoja.
Miekan vaihto – Hääpari vaihtaa miekkojaan keskenään sitoutumisen, uskollisuuden ja suojelun symbolina.
Morsiamen kantaminen – Morsian kannetaan sisälle tai ulos onnen varmistamiseksi.
Morsiustaivas – Kankainen vihkimäkatos tai juhlatilan koriste.
Onnen vahvistaminen Siniviitta-haltijan langalla – Hiusten palmikointi tai langan lisääminen asuun.
Puukon tupetus – Kosioriitti, morsian antaa sulhasen laittaa puukkonsa morsiamen tyhjään puukkotuppeen merkiksi liiton hyväksynnästä.
Sormuspuu – Hääparin kanssa valituin somistein koristeltu oksa, joka toimii seremoniassa sormusrasian tai -tyynyn roolissa.
Tanssiin nosto – Esilaulaja kutsuu hääkansan tanssimaan.
Vastominen – Hääparin jaloille ripsotellaan siunattua vettä.
Vedellä siunaaminen – ks. vastominen.
Yhyttäminen – Hääparin opastaminen kättelyyn, halauksiin ja suukotteluun.
Nuuksion Taika & Wäinölä, Villa Paratiisi ja Ainola Pähkinänkuoressa
Järjestäjä: Nuuksion Taika, Pohjolan kansanperinteeseen ja Kalevalaan perustuvaan ohjelmaan erikoistunut juhlapalvelu.
Juhlatila: Wäinölä, Väinämöisen kotipaikan mukaan nimensä saanut, rautakauden henkeen rakennettu esteetön juhlatila, joka sijaitsee metsän keskellä Uudellamaalla, vain reilun puoli tuntia Helsingistä.
Kapasiteetti: Wäinölässä 40 ruokailijaa plaseerattuna penkeille neljän pitkän pöydän ääreen. Villa Paratiisissa 20.
Majoitus: Villa Paratiisissa 14 henkilölle (6 huonetta)
Hääsviitti Ainola: Upea kahden hengen paljulla varustettu hirsimökki, jossa hääpari voi valmistautua juhlaan, viettää hääyönsä ja jäädä vielä häiden jälkeen nauttimaan yhdessäolosta.
Tarjoilu: Täyden palvelun catering, joka suosii lähiruokaa, kasviksia, sieniä, kalaa ja riistaa. Omat juomat sallittu.
Sijainti: Paratiisintie 115, Otalampi (Vihti)
Kontakti: 050 36 44 333
info@nuuksiontaika.fi
Teksti: Johanna Merinen
Kuvat: Essi Lehtimäki ja Tomi Pohja
