SAUNA

Villa Paratiisi / Sauna / Saunaperinteet

SAUNA JA SUOMALAISET

Saunalla on ollut menneinä aikoina tärkeä rooli suomalaisten elämässä. Sauna oli yhteys näkyvän ja näkymättömän maailman välillä, ja koko muinaisen ihmisen elämänkaari kytkeytyi saunaan. Ihmiset syntyivät saunassa, lapsi pestiin siellä nimiäisten aikaan, naiset saunottivat morsiamen erilaisin riitein ennen avioitumista ja lopulta ihminen päätyi vainajaksi, joka pestiin saunassa. Näin ihminen lähti maailmasta samaa tietä kuin hän sinne saapui; saunan kautta.

SAUNAN HALTIJAT

Löylyn haltija on Autereinen, joka yhdessä ilman tyttären, suvun ja usvan haltijan Auterettaren kanssa tuo saunaan lämmön ja löylyn. Sauna on pyhä myös monille jumalille, kuten Väinämöiselle, joka lämmitti ensimmäisen parantavan saunan. Saunan löylyä onkin sanottu, samoin kuin tervaa, “Väinämöisen hieksi“.

Terve löyly, terve lämmin,
Terve tervehyttäjälle!
Löyly on poika Auterisen,
Auterettaren tekemä.

PYHÄ PAIKKA

Sauna oli entisajan suomalaiselle pyhä paikka, joka rinnastettiin usein kirkkoon. Saunaa ei saanut pahoin ja pilkaten kohdella, siellä ei ollut lupa kiroilla eikä puhua pahoja eikä muutenkaan pahaa elämää pitää. Ajateltiin, että kun ruumis pestään puhtaaksi, tulee tavoiltaan ja käytökseltäänkin olla puhdas. 

Saunatapojen noudattamista valvoi saunanhaltija, joka oli saunan ensimmäisen tulen sytyttäjä. Saunassa ajateltiin olevan kolme kylpyvuoroa: miesten, naisten ja haltijan vuoro. Ihmisten oli ennätettävä kylpeä auringonlaskuun mennessä, jolloin oli saunanhaltijan vuoro nauttia viimeisistä löylyistä.

LÖYLYNLYÖMÄ

Sauna ei ole suomalainen ilman löylyä, se antaa saunan lämmölle erityisen merkityksen. Ennen vanhaa uskottiin, että löylypilvellä pääsi yhteyksiin henkimaailman kanssa. Jos löylyt oli huonot, saattoi saunamaahinen tarttua ihmiseen tautina, ja hän joutui ”löylynlyömäksi” Hyvää löylyä kutsuttiin metiseksi, sillä mesi on lääke kuten löylykin. Sima tai olut löylyvetenä olivat uhreja saunanhaltijalle. 

Lyö löyly, lähätä lämmin,
Läpi kiukahan kivien,
Läpi seinän sauman sammalien!

VASTA VAI VIHTA

Länsisuomalaiset vihtovat ja itäsuomalaiset vastovat. Vastalla vihtominen on vanhastaan merkinnyt ihmisen siirtymistä uuteen elämänvaiheeseen. Entisaikaan oli tapana pestä ja vihtoa lapsi saunassa ensimmäisen hampaan puhkeamisen jälkeen, jolloin lapsi sai nimensä ja suojelushaltijan.  Morsiamen tulevaa hedelmällisyyttä ja onnea edistettiin vihtomalla. Saunassa vihdottiin niin lempeään nostattavat nuoret tytöt kuin synnyttävät naiset. Synnyttävän naisen vihtaan jäi vahvaa väkeä, jota käytettiin karjaa suojaavissa taioissa. Vainajat pestiin saunassa, jossa ne toisinaan vielä vihdottiin viimeisen kerran. Vihta annettiin vainajan mukaan viimeiselle matkalle. 

Kesällä ensimmäiset vihdat tehtiin, kun koivunlehdet kasvoivat täysikokoisiksi. Säilyvimmät ja tuoksuvimmat vastat saatiin yläkuulla taitetuista oksista. Koivun lisäksi vihdan voi tehdä myös pihlajan ja pajun oksista, jopa katajasta. Katajansavulla oli myös tapana puhdistaa sauna.

TERVEHYTTÄMISSAUNA

Tärkein parannuslaitos vanhan ajan ihmisillä oli sauna. Sanottiin, että vesi on vanhin voitehista ja sauna on köyhän apteekki. Saunan löylyssä verryteltiin ankaran työn kipeyttämät lihakset ja siellä rentouduttiin. Sauna oli suomalaisen tietäjän parannuspaikka, sinne hän vei potilaansa, siellä häntä hautoi, pesi ja valeli ja loitsulukuja sanellen kylvetteli. Saunassa suoritettiin myös hieromiset ja kuppaamiset. Parannusvasta tehtiin usein lepästä ja lehvät siihen haettiin yhdeksästä eri puusta. Vihtominen aloitettiin päästä ja sitä jatkettiin jalkoihin ja näin tauti ajettiin pois kehosta. Vanha sananlasku kertoo oikeaoppisen tavan vihtoa.

Vastominen eli vihtominen pitää aloittaa päästä
ja edetä ajamalla taudit pois varpahista varvikkoon,
sormenpäistä sammaleen.

Väinämöinen, voimallinen parantaja, voitti saunan avulla Pohjolasta tulevat sairaudet ja kaaoksen. Kalevalan sauna antoi ihmisille sekä terveyden että rauhan.

Saattoi saunan lämpimäksi
Kivet löylyn lyötäväksi
Puuhu´illa puhtahilla
Ve´en tuomilla haloilla

Tervehyttämissauna lämmitettiin joko ukkosen kaatamilla tai veden ajamilla puilla. Sairastunutta kylvetettiin, hauvottiin ja valeltiin samalla pyydellen salaisella loitsulla:

Tule löylyhyn, Jumala,
Iso ilman, lämpimähän
Tekemähän terveyttä
Rauhoa rakentamahan.

 

Nautinnollisia saunahetkiä, ja muistathan jättää jälkilämmöt saunanhaltijalle.

Tilaa uutiskirje ja pysy ajantasalla!